Rakas joulupukki, tuo minulle uusi, nukuttava sohva. Alkaa pikku hiljaa olemaan paikat kovin jumissa. Kotona vallitsee hämmentävä ilmapiiri. Mieheni puhuu minulle kuin kaverille, suhtautuu lapsiin samalla lailla kuin ennenkin, mutta.. siinä kaikki. Ei pienintäkään ajatusta, että meillä saattaisi olla jotain keskusteltavaa.

Yhtenä päivänä olen rauhallinen ja en taida edes asiaa sen kummemmin miettiä. Seuraavana päivänä turhautunut, sitten suuttunut. Mulle on aina ollut vaikeaa elää tilassa, joka odottaa ratkaisua. Mun kärsimättömyys varmaan räjähtää silmille ennen kuin mieheni muuttaa yhtään olemistaan. Tai voiko tuota kärsimättömyydeksi sanoa, elää nyt viikkotolkulla tällaisessa ilmapiirissä.

Mä olen ihan vakavissani pohtinut, että noinkohan tuo mies minua edes rakastaa. Osaakohan se oikeasti rakastaa, vai onko tämä kaikki yhtä suurta teatteria. Sanoi se minulle yksi ilta, ettei hän luota enää edes itse omaan sanaansa, saatikka tekemisiinsä. Jospa minun elämäni onkin siksi tällaista, koska tunteet eivät ole aitoja ja täten niiden ylläpitäminen on mahdotonta.

Käytän paljon aikaa ja voimia elämän asioiden pohdiskelemiseen. Olen taipuvainen tekemään analyysejä, tutkimaan käytöstä. Siksi joskus jopa itselle tulee ajatus, että teenkö mä diagnooseja omaan havaintoon perustuvalla ajattelulla. Joskus mieheni on minulle sanonut, että miksi aina luulen, että hänen toimintansa on ennalta suunniteltua tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Minun logiikkani sanoo, että jos toistat samaa kaavaa ja päädyt aina tekemään asiaa, joka tuo sinulle mielihyvää, se on jollain lailla tavoitteellista. Tässä viittaan alkoholiin ja sen tuomaan mielihyvään. Kun aiheuttaa riidan, voi hyvällä omatunnolla juoda vitutukseen.

Luojan kiitos vuorotöistä. Nautin aamuista, kun olen kotona yksin. Ei sitä hahmoa viereisessä huoneessa, makaamassa sängyllä telkkaria katsomassa tai naamakirjassa roikkumassa. Olen ottanut rennosti. En ole turhaksi välittänyt tiskejä notkuvasta pöydästä, en pyykkikasasta kylpyhuoneen nurkassa. Ei ole kukaan vaatteitta ollut tai astioitta syönyt.